PAMM 2 -projekti | Raportit
Raportti, ajalta 1.8 – 31.12.2003
PAMM 2 -projekti k�ynnistyi 1.8.2003. Projektiin palkattiin puolip�iv�iseksi
(50 % ty�ajasta) projektip��llik�ksi vaatetusalan ammatinopettaja / opinto-ohjaaja
Marjut Reinil�. Projektip��llik�n lis�ksi projektiin palkattiin kokop�iv�iseksi
projektity�ntekij�ksi nuoriso-ohjaaja Tommi Lyttinen. Projekti kuuluu osana koko
koulutuskeskuksen joka p�iv�iseen toimintaan. Projektin tarkoituksena on kehitt��
toimintamalleja, jotka j��v�t pysyviksi koulutuskeskuksen toiminnoiksi projektin
j�lkeen. Projekti p��ttyy 30.9.2005.
Projekti on jatkoa Pajasta ammattiin (PAMM)-projektille, jossa rakennettiin
koulutuskeskukselle PAMM-opettajamalli. Mallissa tukitoiminta keskittyy ammattialakohtaisesti.
PAMM-opettajana toimii ammattiaineiden opettajia, jotka k�ytt�v�t suunnitellusti osan
ty�ajastaan tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden kanssa ty�skentelyyn. Mallissa
opiskelijaa ei eristet� valitsemaltaan alalta pois erilliseen pajaan, vaan tukitoimia
tarjotaan tarvitsevalle opiskelijalle ammattialan sis�ll� sek� ”tukiopetuksena”.
PAMM -opettajan ty�nkuvaksi on muodostunut opiskelijoiden el�m�ntilanteisiin tutustuminen,
henkil�kohtainen keskustelu ja ohjaus, HOJKS:n laadintaan ja p�ivitt�miseen osallistuminen
yhteisty�ss� opiskelijan, huoltajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin ja luokanvalvojan kanssa,
r�stipajojen ja pienryhmien vet�minen sek� tarvittaessa toisena opettajana toimiminen.
Nuoren oma kasvaminen aikuisuuteen ja vastuullisuuteen on usein viel� toisen asteen koulun
alkaessa kadoksissa. Asuntola-asuminen ja kotoa pois muuttaminen ovat suuria muuttujia
nuoren el�m�ss�. T�m� vaihe on altista aikaa ryhm�n vaikutuksille. Erityisesti asuntolassa
asuvat, vasta kotoa muuttaneet alaik�iset nuoret ovat erityisen alttiina. Pamm 2-projektin
tavoitteena on tukea nuoria, jotka eri syist� putoavat opiskelun normaalitahdista. Useasti
oman el�m�n hallinnan kehittym�tt�myys ja kokeilun halu johtaa koulupinnaamiseen ja siten
opintojen viiv�styminen ja mahdolliseen keskeytt�miseen. Tukemalla opiskelijaa ja tarjoamalla
vaihtoehtoisia suorittamismahdollisuuksia koulussa ja vapaa-ajalla, ehk�ist��n my�s
keskeytt�misi�. Koulutusta saadaan aktivoitua panostamalla nuorten vapaa-aikaan ja
asuntola-asumiseen. Projektin puitteissa pyrit��n my�s kehitt�m��n ja uudistamaan
opettajuutta, opetusmenetelmi� sek� opiskelijan ohjausta ja tukitoimia.
Projekti aloitettiin tutustumalla projektin tavoitteisiin ja kuvaukseen, kustannusarvioon
sek� rahoitus-suunnitelmaan. Projektin k�ynnistymiseen ja seminaareihin k�ytettiin projektin
alussa runsaasti aikaa, jolloin projektink�yt�nteit� selvitettiin. Projektity�ntekij�iden
lis�ksi seminaareihin ja projektitapaamisiin on osallistunut my�s mets�- ja,
ammattioppilaitoksen sek� kauppaoppilaitoksen kuraattori Anneli Kukkonen.
Projektin kohderyhmi� ovat ensimm�isten vuosikurssien oppilaat, koulunsa
keskeytt�misriskiss� olevat oppilaat (kaikki luokka tasot), koulun asuntolassa asuvat
opiskelijat sek� oppilaitoksen opettajat, ohjaajat ja muu henkil�kunta. Ensimm�isell�
luokalla koulutuskeskuksessa syksyll� aloitti n. 410 opiskelijaa. Asuntolassa asuvia
nuoria on t�ll� hetkell� n. 345. Nuorisokoulutuksessa opiskelijoita on kaikkiaan n. 1150
sek� opettajia ja henkil�kuntaa n. 220.
Projektin tavoitteena on ammatillisten opintojen keskeytt�misen v�hent�minen ja
ammatillisen koulutuksen aktivointi. Projektin tavoitteet on eritelty selke�mpiin
osakokonaisuuksiin seuraavan luettelon mukaisesti.
• Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden luvattomien
poissaolojen minimointi ja opiskelun
haltuunotto heti opiskelun alkuvaiheessa, aktiivisesti seuraamalla ja kotiin tiedottamalla
• Tavoitteena on auttaa opiskelijaa pysym��n koulutuksen aikataulussa
kehitt�m�ll� ja selkiytt�m�ll�
edelleen aikaisempaa PAMM – mallia, jossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puututaan
opiskelijan
poissaoloihin ja suorittamattomiin kursseihin sek� tuetaan opiskelijaa pysym��n
koulutuksen
aikataulussa
• Tavoitteena on asuntolassa asuvan nuoren el�m�n hallinnan kehittymisen
tukeminen, el�m�n hallinnan
opettelu, huume- ja alkoholik�yt�n ehk�isy, vapaa-ajan toiminnan aktivointi
• Tavoitteena on asuntola-asumisen kehitt�minen turvallisemmaksi kasvuymp�rist�ksi
vaikutusalttiille
nuorelle
• Tavoitteena on nuoren opiskelijan vapaa-ajan toiminnan aktivointi ja tukeminen
(vapaa-ajan kerhot)
• Tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus suorittaa opintojaan
henkil�kohtaisesti r��t�l�idyll�
opintopolulla. (Opiskelijatuuletus, ty�el�m�painotteinen oppiminen)
• Tavoitteena on kehitt�� opettajien, ohjaajien ja henkil�kunnan tietotaitoa
auttaa ja ohjata
syrj�ytymisriskiss� olevia opiskelijoita sek� ”haasteellisiin”
opiskelijoihin kohdistuneen negatiivisten
asenteiden muuttaminen positiiviseksi.
• Tavoitteena on yhteisty�n lis��minen ammatillisten oppilaitosten v�lill�
Keski-Suomessa sek�
seutukunnallisesti mm. yhteisten koulutusten j�rjest�minen, asiantuntijavaihto
ja yhteiset kurssit
oppilaille.
Toiminta
Projektin aloitusvaiheessa koottiin projektin ohjausryhm� projektisuunnitelman mukaisesti
(liite 1). Projektin ohjausryhm�n j�seneksi kutsuttiin; sivistystoimentarkastaja Satu-Marja
Hassi L�nsi-Suomen l��ninhallituksesta, Hannu Ahlstedt (pj.) nuorten ty�paja Avituksesta,
koulutusjohtaja Seija Kivel� (varapj.) J�ms�n seudun koulutuskeskuksesta, rehtori Kimmo
Sirainen J�ms�nkosken yl�asteelta- ja lukiosta, nuorisoty�voima-neuvoja Teija Kunnari
J�ms�n ty�voimatoimistosta, sosiaalineuvoja Minna Laurila J�ms�n sosiaalipalvelukeskuksesta,
hallintop��llikk� Yrj� M��tt� J�ms�n seudun koulutuskeskuksesta ja nuorisopsykologi Tiina
Pynn�nen nuorisopsykiatrian poliklinikalta sek� koulupoliisi Jukka Tiensuu J�ms�n kihlakunnan
poliisilaitokselta. Ohjausryhm�n sihteerin� toimii projektip��llikk� Marjut Reinil� sek�
ohjausryhm�n kokouksiin osallistuu my�s projektin nuorisoty�ntekij� Tommi Lyttinen.
Ohjausryhm� on kokoontunut syyskaudella 17.9. Kokouksessa esiteltiin ja keskusteltiin
projektin tavoitteista ja keinoista, mill� tavoitteisiin p��st��n sek� suunniteltiin
yhteisty�n lis��misest� eri oppilaitosten ja verkostojen kesken. Kokouksessa p��tettiin,
ett� oppilaitoksien henkil�st�st� kotaan PAMM 2-tiimi, jonka teht�v�n� on tulevaisuudessa
kehitt�� opiskelijoiden tukemiseen tarvittavia toimenpiteit� keskeytt�misen ehk�isemiseksi.
Kauden aikana projektity�ntekij�t ovat osallistuneet oppilaitosten opiskelijahuoltoryhm�n
kokouksiin ja vieneet viesti� projektin tavoitteista ja mahdollisuuksista ryhm��n.
Projektity�ntekij�t toimivat yhteisty�ss� luokanvalvojien, opinto-ohjaajien, kuraattorin
ja terveydenhoitajien sek� asuntolanhoitajien kanssa. Nuorisoty�ntekij� toimii tiiviiss�
yhteisty�ss� asuntolanhoitajien kanssa, kehitt�en vapaa-ajantoimintaa my�s opiskeluajan
ulkopuolella. Asuntolanhoitajat, projektip��llikk� nuorisoty�ntekij� ja kuraattori sek�
terveydenhoitaja ovat kokoontuneet ammattioppilaitoksessa kolme kertaa syyskauden aikana.
Ensimm�isten opiskeluviikkojen aikana kiinnitettiin erityist� huomiota ensimm�isen luokan
opiskelijoiden oppilaitokseen kiinnittymiseen ja ryhm�ytymiseen. Toimintaa kehitteli ja
j�rjesti nuorisoty�ntekij�, yhdess� matkailualan 3. luokan opiskelijoiden kanssa. Luontoon
j�rjestettiin ryhm�toimintarata, joissa opiskelijat ja opettaja tutustuivat toisiinsa
erilaisten aktiviteettien avulla. Tapahtumaan osallistui n. 410 opiskelijaa ja 18 opettajaa.
Nuorisoty�ntekij� on j�rjest�nyt metallialan opiskelijoille vuorokauden mittaisen
mets�retkip�iv�n, jossa opiskelijat ja opettajat sek� nuorisoty�ntekij� tutustuivat
toisiinsa erilaisten luonnonl�heisten aktiviteettien merkeiss�. T�m�n uskotaan vaikuttavan
opiskelun motivoitumiseen ja opiskeluun kiinnittymiseen sek� hyv�n luokkahengen muodostumiseen.
P�iv�nmittaisena vastaava tapahtuma j�rjestettiin s�hk�alan kahdelle aloittavalle luokalle.
Opiskelijat ja luokanvalvojat osallistuivat aktiivisesti toimintaan ja pitiv�t keinoja hyvin�
k�yt�ntein�.
Projektin alussa selvitettiin my�s aloittavien opiskelijoiden HOJKS tarve oppilaitoksittain.
Opiskelijoille laadittiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan henkil�kohtaisia opiskelusuunnitelmia
opintojen alkuvaiheessa sek� tarpeen vaatiessa opintojen edetess�, opintojen onnistumisen
edellytykseksi. Opinto-ohjaajat olivat opettajien apuna laatimassa HOJKS:eja ja tiedottivat
sis�isesti erityist� tukea tarvitsevista opiskelijoista tarpeen vaatiessa opettajille. Heti
opintojen alkuvaiheessa opettajille ja luokanvalvojille korostettiin poissaolojen tarkkaa
seurantaa sek� niihin puuttumista. Opiskelijoiden poissaoloja seurataan kuukausittain ja
ep�m��r�isiin poissaoloihin tartutaan ripe�sti.
Nuorisoty�ntekij�n toiminta on painottunut syyskaudella 2003 vapaa-ajantoiminnan
aktivointiin yhteisty�ss� asuntolanhoitajien kanssa. Asuntoloita ja asuntolanhoitajia
on J�ms�n seudun koulutuskeskuksessa kolme. Vapaa-ajalla on harrastettu mm. korikiipeily�,
liikuntahallissa on opiskelijoilla mahdollisuus harrastaa nelj�n� iltana viikossa erilaisia
pelej�, kuten s�hly�, koripalloa ja lentopalloa. Opiskelijoille on j�rjestetty mahdollisuus
kuntosaliharjoitteluun nelj� kertaa viikossa ammattioppilaitoksen kuntosalissa. Asuntoloiden
opiskelijoille on j�rjestetty biljarditurnauksia sek� karting-autoilua kuukausittain.
Opiskelijat ovat k�yneet my�s harrastamassa sein�kiipeily� Hutungissa, Jyv�skyl�ss�.
Nuorisoty�ntekij� on aktivoinut jo olemassa olevien oppilaskuntien toimintaa. Oppilaskuntien
toiminnan tuloksena on saatu j�rjestetty� my�s b�ndik�mpp� varusteineen maatalous- ja
puutarhaoppilaitoksen tiloihin J�ms��n. Loppuvuodesta 2003 nuorisoty�ntekij� on perustanut
yhdess� asuntolanhoitajan kanssa my�s asuntolatoimikunnan, asuntola Justeeriin J�ms�nkoskelle.
Asuntolatoimikunta on suunnitellut ja j�rjest�nyt mm. asuntolassa asuville opiskelijoille
pikkujoulun. Alussa vapaa-ajantoiminta on muotoutunut opiskelijoiden omien toivomusten mukaan.
P��paino nuorisoty�ntekij�n kokoamissa vapaa-ajan ryhmiss� on kuitenkin erityist� tukea
tarvitsevien opiskelijoiden el�m�nhallintataitojen ohjaamisessa vapaa-ajantoiminnan ohessa.
Syksyll� laadittiin opiskelijoille vapaa-ajantoimintaan liittyv� kysely, josta ilmeni
opiskelijoiden mielenkiinto eri harrasteisiin. Kyselyn perusteella esiin nousi opiskelijoista
my�s erityisosaajia, jotka aloittivat my�s vapaa-ajankerhojen ohjaamisen.
Yhteistoiminta
Hallinnoiva organisaatio toteuttaa projektin toiminnan p��osin itse ja osittain
ostopalveluna. Nuorisoty�ntekij� on yhteydess� eri oppilaitosten opiskelijahuoltohenkil�st�n
kanssa ja tiedottanut toiminnasta. Projektista on tiedotettu henkil�st�lle erillisell�
PAMM 2-tiedotteella syyskuussa 2003. Projektity�ntekij�t ovat osallistuneet kiinte�sti
ammattioppilaitoksen sek� maatalous-ja puutarhaoppilaitoksen opiskelijahuoltoryhm�n
toimintaan. Erillisi� tapaamisia on j�rjestetty eri aloilla, akuuttien asioiden eteenp�in
viemiseksi. PAMM 2-projektin muita yhteisty�tahoja ovat syksyll� olleet alueellinen
nuorisopsykiatrian poliklinikka, sosiaalitoimi sek� terveydenhuoltohenkil�st�.
Opetushallituksen j�rjest�m�ss� aloitusseminaarissa Hanasaaressa muodostui jo projektien
yhteisty�ryhm�, joka kokoontuu s��nn�llisesti. Toinen tapaamisemme oli Tampereella marraskuussa.
Kolmas tapaaminen sovittiin Kurikkaan helmikuuksi. Projektissa on tehty yhteisty�t� Jyv�skyl�n
koulutuskuntayhtym�n Tukea opiskeluun- projektien kanssa. Muita vastaavia
projektiyhteisty�kumppaneita ovat J�rviseudun ammatti-instituutin Virike-projekti, Kurikan
ammattioppilaitoksen Harrasta harkiten-projekti, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen
POKERI-projekti, �ht�rin ja Tuomarinniemen �ht�ri actions-projekti sek� SAKU ry:n Liikkumalla
opit ammattiisi projekti. Projektitapaamisissa on mukana my�s H�meen ammattikorkeakoulun
Hyv�t k�yt�nn�t-projekti. joka on j�rjest�� koulutusta projektissa toimiville henkil�ille
sek� tiedottaa valtakunnallisesti syntyneist� hyvist� toimintatavoista ammatillisessa
koulutuksessa. Kaudella 2004 aloittaa toimintansa PAMM 2-tiimi, jonka j�senet koostuvat
koulutuskeskuksen opiskelijahuoltohenkil�st�st� ja PAMM-opettajista. Tavoitteena on
yhten�ist�� oppilaitoksien toimintaa kehitt�en erilaisia keinoja keskeytt�misen ehk�isemiseksi
sek� asuntolatoiminnan vapaa-ajantoiminnan aktivoimiseksi.
Hyvien k�yt�nt�jen levitt�minen
Projektitapaamisissa on mukana H�meen ammattikorkeakoulun Hyv�t k�yt�nn�t-projekti,
joka j�rjest�� koulutusta projektissa toimiville henkil�ille sek� tiedottaa valtakunnallisesti
ammatillisessa koulutuksessa syntyneist� hyvist� toimintatavoista ja k�yt�nteist�.
Tammikuussa aluelehti Koilis-H�meess� oli artikkeli opiskelijoiden vapaa-ajantoiminnan
aktivoinnista. Samaa aihetta k�siteltiin my�s Koilis-H�meen liitteess�, marrsakuussa 2003.
Liitteess� kerrottiin my�s koko koulutuskeskuksen opiskeluvaihtoehdoista ja yleens�
koulutuksesta.
Palaute ja hy�ty
Toiminnassa mukana ollut henkil�st� kokee PAMM 2 projektin olevan tarpeellinen
koulutuskeskuksen toiminnassa. Henkil�st�n asennemuutos on jo huomattava. Osa opettajista
ja luokanvalvojista osaa hakea tukea toimintaansa nuorisoty�ntekij�lt� ongelmatilanteissa.
My�s opiskelijat osaavat ottaa yhteytt� nuorisoty�ntekij��n tarvittaessa. Opiskelijoiden
yhteistoiminnallisuus on noussut esiin mm. asuntolatoimikunnan sek� oppilaskunnan
toiminnoissa.
T�ll� hetkell� projektin on tuottanut hyv�� tulosta syyslukukauden keskeytt�misprosentin
suhteen. Koko koulutuskeskuksen keskeytt�misprosentti oli 4,2. M��r�llisess� raportissa on
laskettu erikseen 2003 aloittaneiden – ja asuntolassa asuvien opiskelijoiden keskeytt�neiden
m��r�t sek� keskeytt�misen syyt.
Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Projektissa on paljon tavoitteita joten katsomme,
ett� on hyv� edet� vaihe vaiheelta suunnitelmallisesti jo t�m�n hetkisi� k�yt�nteit� kehitt�en
ja uusia luoden. Kaudelle 2004 on suunnitteilla: PAMM 2- tiimin yhteisten palaverien
j�rjest�minen, opiskelur�stien tehostettu seuranta ja suorittamattomien opintojen ohjaus,
poissaolojen tehostettu seuranta, osastokokoukset opiskelijahuoltohenkil�st�n kanssa
yhteisty�ss�, opettajien ja opiskelijahuoltoryhm�n yhteisty�n kehitt�minen, asuntoloiden
vapaa-ajantoimintamahdollisuuksien kehitt�minen ja kerho-ohjaajien kartoitus, oppimista
tukevien tukitoimien kehitt�minen, 2004 syksyll� aloittaville opiskelijoille suunnattu
”oppilaitos ja opiskelu tutuksi”- toimintatapojen kehitt�minen, pienryhm�ohjauksen
kehitt�minen, opettajien ja henkil�st�n koulutus esim. erilaisten opiskelijoiden
tunnistaminen ja kohtaaminen yksil�llist� oppimista tukevat ty�tavat, oppilaitoksen
ja kodin yhteisty�muotojen kehitt�minen sek� projektin toimintatavoista tiedotteen
laatiminen, projektiyhteisty�n jatkuminen ja seminaareihin osallistuminen.