Tietopalvelut
Opinn�ytety� | Tiedonhaku internetist�
Internet sis�lt�� t�ll� hetkell� n. 550 miljardia www-sivua. Sanahaulla hakukoneella saat helposti
10 000 viitett�. Internet ei kuitenkaan aina ole ensisijainen tiedonl�hde eik� siell� ole
kaikkea tietoa. Netiss� olevat tiedot ovat suppeampia kuin vastaavat kirjatiedot. Joskus
on helpompi ja nopeampi etsi� k�siins� kirjastosta aihetta k�sittelev� teos, kuin aloittaa
etsint� netist�.
Internet haun perusohjeita
• Tee huolellisesti etuk�teen hakusuunnitelma.
• M��rittele haettavat k�sitteet, asiasanat ym.
• Muista rajata hakua, vuosilla tai sanan katkaisulla (usein *-merkki).
Haun rajaus tarkentaa hakua ja s��st�� aikaa.
• Opettele muutaman perushakupalvelun k�ytt�.
• Jos sanahaku tuottaa liikaa viitteit� tai ei laisinkaan, on syyt�
tarkastaa k�ytetyt hakusanat.
My�s valitulla hakukoneella on merkityst� viitteiden l�ytymiseen.
Sanahaku
Kun k�yt�t sanahakua, hakukentt��n kirjoitetaan yksi tai useampia hakusanoja.
Tuloksena saat www-sivuviitteit�, joiden lukum��r� riippuu siit�, kuinka hyvin
olet onnistunut rajaamaan hakua. Sanahakupalvelinten toiminta perustuu tietoaineiston
automaattiseen indeksointiin.
Useimmista hakuohjelmista l�ytyy sek� perushaku ett� edistyneempi hakumenetelm�.
Perushaulla kannattaa tehd� vain hyvin yksinkertaisia hakuja. Jos haluat yhdistell�
hakutermej�, k�yt� edistynytt� hakua. Monihakuohjelmat hakevat yht� aikaa monista eri
hakuohjelmista. Internetin hakupalveluista tehokkain ja kattavin on t�ll� hetkell�
Google, sit� ennen k�ytetyimpi�
olivat Altavista,
HotBot ja
Yahoo.
Suomalaisista voi mainita www.fi:n.
Aihehakemistot
Aihehakemisostot sis�lt�v�t aiheen mukaan j�rjestettyj� linkkej�, kuten esim. musiikki,
urheilu, taide, jne. Hakemistoihin aineisto on valittu ja arvioitu toisin kuin
sanahakupalveluissa. Tunnetuimpia hakemistoja ovat H�meenlinnan kaupunginkirjaston
yll�pit�m� Makupalat
-linkkikirjasto. Muita aihehakemistoja ovat esim. Suomen yleisten kirjastojen
linkkikirjasto ja
Jippii sek�
SoneraPlaza.
Ulkomaisista tunnetuin on Yahoo.
Verkossa on useita aihehakemistoja, joita kutsutaan
Virtuaalikirjastoiksi.
Tekij�noikeuksista internetiss�
Tekij�noikeus tarkoittaa sit�, ett� kirjan kirjoittajalla tai muulla luovan ty�n
tekij�ll� esim. s�velt�j�ll� on oikeus m��r�t� teoksensa kopioinnista ja julkisesta
k�yt�st�. Kirjasta tai lehtiartikkelista saa ottaa kopion yksityist� henkil�kohtaista
k�ytt� varten. Jos omalla tekstill� ja lainattavalla tekstill� on asiallinen yhteys
kesken��n, voit siteerata teksti�, kun mainitset l�hteen. Teoksen muuttaminen
digitaaliseen muotoon on luvanvaraista eli kuvan tai tekstin skannaaminen kirjasta
edellytt�� luvan hankkimista. Itse ottamiasi kuvia voit skannata vapaasti, sill� olet
itse tekij�noikeuden haltija. Digitaalisessa muodossa olevan tekstin tai valokuvan
kopioiminen esim. kotisivuilta vaatii l�ht�kohtaisesti luvan. Saat kopioida vain omaa
henkil�kohtaista k�ytt�� varten. Voit k�ytt�� internetist� l�yt�m��si aineistoa oman
ty�si pohjatietona, ideana tai ajatuksena, mutta et voi sis�llytt�� sit� osaksi omaa ty�t�si.
Tekij�noikeus suojaa my�s opiskelijan opinn�ytety�t�. Toisen k�ytt�mi� tietoja,
ideoita ja aiheita voit k�ytt��, mutta et saa sellaisenaan kopioida toisen ty�t� tai
edes sen osaa osaksi omaa ty�t�si. Suomessa k�yt�ss� olevista tekij�noikeuss��nn�ksist�
saat tietoja seuraavista osoitteista:
Kopiraitti.fi,
Kopiosto.fi,
Teosto.fi,
Kuvastory.fi ja
Gramex.fi.
Internet tiedon luotettavuus
Internetist� hakupalvelimilla saatu hakutulos ei t�yt� laatuvaatimusta eik� aina
totuusvaatimustakaan. Kukaan ei arvioi internet aineistoa eik� vastaa sen oikeellisuudesta.
Verkossa voi periaatteessa kuka tahansa julkaista mit� tahansa. �l� luota perustelemattomaan
tietoon. Seuraavassa joitakin ohjeita internetaineiston luotettavuuden ja laadun arviointiin.
• Luotettavuus
– Mieti kuinka luotettavaa ja virheet�nt� tieto on?
– Onko aineisto saatavissa jossakin muussa muodossa, kirjana tai CD-ROMina?
– Onko sivuilla mainittu l�hteit�, joihin tieto perustuu?
– Tarkastele sivujen kieliasua ja arvioi tiedon tuottajan asemaa ja asiantuntemusta.
– Kokeile toimivatko sivuilta l�htev�t linkit.
• Tekijyys
– Kuka on sivujen yll�pit�j� ja tekstien laatija?
– Mik� on kirjoittajan asiantuntemus ko. aihealueella?
– Mit� muuta h�n on kirjoittanut?
– Yhteystiedoista ja sivujen URL-osoitteesta voit jo p��tell� jotakin.
• Puolueettomuus
– Onko sivuilla esitetty tieto puolueetonta, v��ristelem�t�nt�?
– Yritet��nk� mielipiteeseesi vaikuttaa jotenkin?
• Ajantasaisuus
– Onko sivujen sis�lt� ajantasaista?
– Tutki koska sivut on viimeksi p�ivitetty.
– Miten palvelua yll�pidet��n?
• Julkaisun kate
– Mit� julkaisussa k�sitell��n ja kuinka syv�llisesti.
– Onko sis�llys- tai l�hdeluetteloja, linkkihakemistoja.
– Onko ns. sis�ist� hakemistoa (sitemap).
• Julkaisun muoto ja tekninen toimivuus
– Onko sivujen navigoitavuus hyv�?
– Saatko riitt�v�sti ohjeita, opasteita ja taustatietoja palvelusta?
Robotit ideksoivat sokeasti eli ne eiv�t osaa tehd� valintoja hyvien ja huonojen
dokumenttien v�lill�. Tietokantoja kuormittaa roska, robotit eiv�t pysty p��ttelem��n
mik� on t�rke�� tietoa mik� ei. Hakurobotit priorisoivat amerikkalaisia palveluja.
P�ivitys on eritt�in hidasta, tietokannoissa on paljon kuolleita linkkej� ja n. 15 %
hakutuloksena saaduista linkeist� ei johda mihink��n.
L�hteet:
Halttunen, K., ym. (2001) Tiedonhakijan opas. Helsinki, BTJ. Kirjastopalvelu
Heikkinen, R., ym. (2001) Tiedonhakijan teho-opas Jyv�skyl�, Docendo.
OAMK. Kirjastoyksikk�. Tiedonhaun itseopiskelu (26.6.2003)
Tyrv�inen, J. & Kaitaniemi, S., Pirkanmaan amk:n tiedonhankinnan opetuskurssi (26.6.2003)
Tietopalvelut | Digit. julkaisut | ||
CD-Romput | Hakuohjelmat | ||
Opinn�ytety� | Linkit | ||
Lehdet | |||
|