Tietopalvelut
Opinn�ytety� | L�hteiden merkitseminen opinn�ytety�h�n
L�hdeviitteiden merkitseminen tekstiin
L�hdeviitteet merkit��n aina, kun esitet��n kirjallisuuteen pohjautuvia asioita tekstiss�.
Kun lainataan sanatarkasti (suora lainaus), laitetaan lanauksen alkuun ja loppuun lainausmerkit
ja l�hdeviitteeseen merkit��n my�s, milt� teoksen sivulta lainaus on. Kun opinn�ytety�ss�
kerrotaan omin sanoin l�hdeteoksessa esitettyj� asioita, ei l�hdeviitteeseen tule sivunumeroita.
Tekstiin merkitt�v�ss� l�hdeviitteess� on tekij� tai tekij�t ja l�hteen� k�ytetyn teoksen
julkaisuvuosi. Viite on tavallisesti tekstin lopussa. Jos tekij�it� on alle kolme, merkit��n
kaikki tekij�t aakkosj�rjestyksess�. Jos tekij�it� on kolme tai enemm�n, merkit��n vain
ensimm�inen tekij�, jonka per��n tulee: ym.
Esimerkki:
Kun tekstiss� mainitaan tekij� nimelt�, voi l�hdeviitteen rakentaa laittamalla
sulkuihin pelk�n julkaisuvuoden.
Doylan (1995) n�kee, ett� naisten reproduktiiviseen terveyteen liittyv�n politiikan..
Piste tulee sulkujen sis��n, kun edell� oleva teksti on ko. l�hteest� aina edelliseen
l�hdeviitteeseen tai kappaleen alkuun asti.
..lis��ntymisen my�t� on alettu esitt�� kritiikki� seksuaalista vapautta kohtaan. (Ala-Nikkola 1993.)
Piste tulee sulkujen ulkopuolelle, kun l�hdeviittaus liittyy vain edell� olevaan virkkeeseen.
..millainen asema tulisi olla (katso esim: Marsiglio & Shehan, 1993 ja Bengtsson Agostino, 1992).
L�hdeviitteiden merkitseminen l�hdeluetteloon
L�hdeluetteloon merkit��n ty�ss� k�ytetty kirjallisuus aakkosj�rjestyksess�. T�ss� on
esitetty yksi tapa merkit� l�hdeviitteet. Opiskelija voi k�ytt�� my�s jotain muuta
opaskirjallisuudessa esitetty� merkitsemistapaa. T�rke�� on yhten�inen l�hteiden
merkitsemistapa ja ett� yhteys tekstiviitteiden ja l�hdeluettelon v�lill� s�ilyy.
Kirjoista merkit��n:
• Tekij� tai tekij�t aakkosj�rjestyksess�
• Julkaisuvuosi
• Teoksen nimi
• Mahdollisesti julkaisun laatu (tutkielma, raportti, lisensiaattity� ym)
• Julkaisupaikka tai kustantajan kotipaikka
• Julkaisija
Esimerkki:
Hartikainen, A & Lang, U & Puistola, U & Tuomivaara, L. 1994. Koko nainen.
Raskaus, seksi, sairaudet. Porvoo. WSOY.
Jos l�hteen� k�ytet��n useita saman kirjoittajan samana vuonna julkaistuja teoksia, tulee ne erottaa toisistaan aakkosin sek� tekstiss� ett� l�hdeluettelossa.
Esimerkki:
Perttula, J. 1995 a. Kokemus psykologisena tutkimuskohteena.
Johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Tampere. Tampereen yliopisto.
Lehtiartikkeleista merkit��n:
• Tekij� tai tekij�t
• Lehden ilmestymisvuosi
• Lehtiartikkelin nimi
• Lehti, jossa artikkeli on julkaistu
• Lehden vuosikerta (ei ole aina ilmoitettu) ja numero
• Artikkelin sivunumerot
Esimerkki:
Perttula, J.1995 b. Fenomenologisen psykologian metodi – kohti tieteellist� selkeytt�.
Hoitotiede. 1 (3) 11.
Jos k�ytet��n eri kirjoittajien artikkeleista koottua teosta l�hteen�, voidaan tekstiss�
viitata ko. artikkelin tekij��n. T�ll�in tulee kuitenkin muistaa, ett� l�hdeluettelossa on
my�s varsinaisen teoksen bibliografiset tiedot.
Esimerkki:
Nieminen, H. 1997.Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa: Paunonen,
M & Vehvil�inen – Julkunen, K. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva.. WSOY.
Kuviot, taulukot ja liitteet
Kuviot numeroidaan siin� j�rjestyksess�, kuin niihin viitataan tekstiss�. Kuvion nimi ja
l�hdeviitteet tulevat kuvion alle.
My�s taulukot numeroidaan siin� j�rjestyksess�, kuin niihin viitataan tekstiss�. Taulukon
nimi ja l�hdeviitteet tulevat taulukon yl�puolelle.
Kuviot ja taulukot sopivat mainiosti opinn�ytety�h�n selvent�m��n esitettyj� asioita.
Ne eiv�t kuitenkaan saa olla irrallisina, vaan niiss� esitetyt asiat tulee aina selitt��
my�s tekstiss�.
Liitteet tulevat raportin loppuun ja ne numeroidaan siin� j�rjestyksess�, kuin ne
mainitaan tekstiss�. Liitenumero tulee sivun oikeaan laitaan. Jos liite on usean sivun
pituinen, ensimm�inen sivu numeroidaan LIITE 1/1, toinen sivu LIITE 1/2, kolmas LIITE 1/3, jne.
Tietopalvelut | Digit. julkaisut | ||
CD-Romput | Hakuohjelmat | ||
Opinn�ytety� | Linkit | ||
Lehdet | |||