Tietopalvelut
Opinn�ytety� | Opinn�ytety�n vaiheet
Opinn�ytety�n tekeminen alkaa aiheen ja mahdollisten yhteisty�kumppaneiden valitsemisella.
Aiheen valintaan kannattaa uhrata riitt�v�sti aikaa ja paneutumista, sill� mielenkiintoinen
aihe kannustaa jo sin�ns� tekem��n opinn�ytety�t�. Aiheen on hyv� sivuta omaa suuntautumisvaihtoehtoa
(koulutusohjelmaa). N�in sen voi yhdist�� muihin opintoihin ja kevent�� viimeisen opiskeluvuoden
opiskelum��r��.
Opinn�ytety�n voi tehd� yksin, ryhm�ss� tai vaikkapa koko ryhm�n yhteisty�n�, jos l�ytyy
riitt�v�n monipuolinen aihe. Yhdess� tehden p��tt�ty�h�n saa monipuolisen n�k�kulman, mutta
ty�m��r�� se ei v�henn�. Ennen kun sitoutuu yhteisty�h�n, kannattaa mietti� realistisesti
omat ajalliset ja muut resurssit. Yhteisty� edellytt�� yhteist� ajank�ytt�� my�s kouluajan
ulkopuolella ja rahallisia kustannuksia matkoihin, jos kumppanukset asuvat eri paikkakunnilla.
Opinn�ytety�n yhten� tavoitteena on l�hent�� ty�el�m�� ja koulutusta sek� edist��
opiskelijoiden ty�h�nsijoittumista. Onkin suotavaa, ett� opinn�ytety� tehd��n
ty�el�m�yhteisty�ss�. Esimerkiksi voit toteuttaa tietylle ty�paikalle teemap�iv�n
tai ty�paikan t�rke�ksi kokeman kyselyn. My�s esite- ja opasvihkoset ja muut konkreettiset
tuotteet ovat hyvi� p��tt�ty�n muotoja. Kannattaa kulkea silm�t avoinna ty�ss�oppimisjaksoilla
ja kysell� eri ty�paikoilta halukkuutta yhteistoimintaan.
Aiheen l�ydytty� kannattaa piirt�� k�sitekartta (katso liite 1).
K�sitekarttaa kannattaa ty�st�� koko sen ajan, kun tekee opinn�ytety�n teoreettista osaa. Usein
hyvin ty�stetyst� k�sitekartasta saa raporttiin l�hes valmiin j�sentelyn (sis�llysluettelon
kirjallisuuskatsaukseen eli teoriaosaan).
Etenemissuunnitelma
Kun aihe ja yhteisty�kumppanit ovat l�ytyneet, on aika tehd� suunnitelma siit�, kuinka
varsinainen ty�skentely etenee. Suunnitelma on hyv� kirjata. Se j�ntev�itt�� ty�skentely�.
Suunnitelma kannattaa tehd� kyllin joustavaksi (varata riitt�v�sti aikaa eri vaiheisiin)
niin kiire ja paniikki eiv�t yll�t� loppuvaiheessa.
Silloin, kun opinn�ytety�n toteuttaminen vaatii opinn�ytety�n luvan kohdeorganisaatiolta,
tulee tutkimus- tai projektisuunnitelma liitt�� lupa-anomukseen ja se on teht�v� kirjallisena.
Tutkimus- ja projektisuunnitelman mallipohjat ovat liittein� 2 (katso liite 2)
ja 3 (katso liite 3).
Kirjallisuuteen perehtyminen (kirjallisuuskatsaus)
Kun ty�n etenemissuunnitelma on selvill�, on aika paneutua toden teolla l�hdekirjallisuuden
maailmaan. Tavoitteena on selvitt��, mit� aiheeseen liittyv�� tietoa on saatavilla ja k�ytt��
saatua tietoa omassa ty�ss�. T�ss� vaiheessa kannattaa tehd� systemaattinen kirjallisuushaku.
Ammattikirjallisuutta on usein vaikea l�yt��, jos k�ytt�� pelk�st��n yleisen kirjaston
palveluita. On t�rke��, ett� osaa hakea tietoa my�s eri oppilaitosten kirjastoista.
L�hihoitajan opinn�ytety�h�n l�ytyy hyvin kirjallisuutta oppilaitoksemme omasta kirjastosta.
Tiedonhaku sujuu k�tev�sti mm. Pretty Lib
-kirjastotietokannan (toimii vain koulutuskeskuksen koneilta) ja Aleksi -tietokannan avulla.
N�ihin kannattaa tutustua J�ms�n sosiaali- ja terveysalan kirjastossa, vaikka ei olisi niit�
aikaisemmin k�ytt�nytk��n. Kirjaston henkil�kunta opastaa tiedonhaussa tarvittaessa.
Riippumatta siit�, millainen opinn�ytety� on muodoltaan, sen tulee perustua luotettavaan
ammatilliseen ja tieteelliseen tietoon kyseess� olevasta aiheesta. T�m� tarkoittaa sit�,
ett� kirjallisuuteen tulee suhtautua kriittisesti. Erityisen kriittinen tulee olla, kun
k�ytt�� interneti� -l�hteen�.
Muutamia l�hdekritiikkiin liittyvi� asioita:
• On hyv� etsi� mahdollisimman uutta tietoa, joten p��s��nt�isesti
k�ytetty kirjallisuus tulee olla 1990-2000 -luvuilta.
• Ensik�den tieto on luotettavampaa kuin toisen k�den l�hteest� saatava tieto.
On parempi tukeutua alkuper�isiin tutkimuksiin ja niist� julkaistuihin artikkeleihin sek�
muihin alkuper�isjulkaisuihin kuin esimerkiksi oppikirjoihin, jotka ovat toisen k�den tietoa.
• Ammatillisista ja tieteellisist� aikakausilehdist� l�ytyy hyv�� uutta tietoa. Tavanomaiset
aikakausilehdet eiv�t sovellu opinn�ytety�n l�hteeksi (esim. Anna, Apu, Kaks Plus, yms).
• K�yt� vain sellaisia internet tiedonl�hteit�, joita p�ivitet��n ja joissa ilmoitetaan julkaisija
sek� tekij�t, esimerkiksi Stakesin, oppilaitosten ja j�rjest�jen kotisivuilla voi olla hyvi�
tiedonl�hteit�. Erilaiset l��k�ripalstat, keskustelufoorumit yms. eiv�t sovellu opinn�ytety�n
kirjallisuusl�hteiksi, mutta ne voivat olla tutkimustyyppisen opinn�ytteen aineistona, esimerkiksi
jos opiskelija haluaa kartoittaa, millaisia kysymyksi� ihmiset kysyv�t l��k�ripalstoilla ja kuinka
heille vastataan.
Kun aiheeseen liittyv� kirjallisuus on l�ytynyt, on aika paneutua siihen tarkemmin.
T�ss� vaiheessa on t�rke� selvitt��, mit� kussakin julkaisussa kerrotaan omasta aiheesta.
Kun eri julkaisut on k�yty l�pi, tarkastellaan, k�sittelev�tk� ne aihetta samoin, onko
niill� eri n�k�kulma aiheeseen ja onko tiedoissa ristiriitaisuuksia. N�in saadaan
monipuolinen kuva aiheeseen liittyv�st� tiedosta. Viimeist��n t�ss� vaiheessa alkaa
opinn�ytety�n kirjallinen muoto (sis�llysluettelo) hahmottua. Esimerkki sis�llysluettelosta
on liitteess� 4 (katso liite 4).
K�sitekarttaa kannattaa t�ss� vaiheessa t�ydent�� ja muokata teoriatiedon avulla. Se auttaa j�sent�m��n eri
l�hteist� saatavaa tietoa.
Empiirisen osan suunnittelu ja toteutus
Jos opinn�ytety� ei ole puhtaasti kirjallinen tuotos, ennen sen toteuttamista
(empiirinen osa) tulee sit� valmistella huolella. Valmisteluun kuuluu my�s toteutuksen
arvioimisen suunnitteleminen.
Erilaiset kyselyt, haastattelut ja pienimuotoiset tutkimukset tulee aina suunnitella
yhteisty�ss� opinn�ytety�n ohjaajan kanssa ja niit� varten t�ytyy yleens� hakea lupa.
T�m� on t�rke�� siksi, ettei loukattaisi tutkittavien tutkimuseettisi� oikeuksia.
Raportointi
Vasta t�ss� vaiheessa opinn�ytety� saa lopullisen ulkoasunsa. Opinn�ytety� tehd��n
tietokoneella tekstink�sittelyohjelmalla. Ulkoasun siisteys ja tietyt yhteisesti sovitut
ammatilliseen ja tieteelliseen viestint��n liittyv�t s��nn�t sitovat opinn�ytety�n
ulkoasua. Ne on hyv� tarkistaa, ennen kuin j�tt�� ty�ns� arvioitavaksi, niin s��styy
ylim��r�iselt� ty�lt�. Ty�t� helpottaa, jos kirjoittaa alusta asti tietokoneella ja
asettelee tekstin ohjeen mukaisesti. Etenkin l�hdeviitteet kannattaa opetella alusta
asti tekem��n ohjeen mukaan. T�ss�kin vaiheessa kannattaa k�ytt�� ohjausta hyv�kseen.
Raportoinnissa k�ytet��n selke�� asiatyyli�. Kappalejako tehd��n erottamalla kappaleet
yhdell� kokonaisella tyhj�ll� rivill�. Uusi kappale alkaa tekstiss�, kun asia muuttuu tai
siihen tulee olennaisesti uusi n�k�kulma. Yhden ja kahden virkkeen kappaleita tulee v�ltt��
samoin kuin yhden kappaleen lukuja. Muistis��nt�n� voi pit��, ett� asia ansaitsee oman
lukunsa vasta, kun sit� on v�hint��n kolmen kappaleen verran.
Tietopalvelut | Digit. julkaisut | ||
CD-Romput | Hakuohjelmat | ||
Opinn�ytety� | Linkit | ||
Lehdet | |||