Kommentti: Kiitos kysymyksest�si ’Mansikka’! R�k�ttirastaat ovat, varsinkin mansikalle, jokavuotinen ongelma ja niit� on hyvin vaikea karkottaa. Linnunpel�ttimet on yksi keino pelottelemaan rastaita. Pel�ttimi� myyd��n puutarhamyym�l�iss� tai sen voi rakennella. Hyv�ksi havaittu pel�tin on mansikkamaan ylle heilumaan ripustettu petolintu.
Mansikkamaan kunnostus aloitetaan aikaisin kev��ll� heti kun lumi on sulanut. Kuivuneet, kuolleet lehdet harjataan pois, jotta uusi kasvu p��see nopeasti alkuun. Jos harjausta ei tehd�, m�t�nev� kasvimassa mansikan tyvell� on mahdollinen tautipes�ke, josta esimerkiksi harmaahomeen sieni-iti�t nopeasti levi�v�t marjoihin.
Lannoitusta mansikka tarvitsee melko v�h�n. Liiallisella lannoituksella helposti pilataan sek� kasvi ett� marjat. Varsinkin runsaasti typpe� sis�lt�vi� lannoitteita tulee v�ltt��, sill� liika typpi rehev�itt�� kasvustoa, jolloin kukintakin j�� v�h�iseksi. T�ll�in sadon m��r� v�henee ja marjoista tulee vetisi� ja mauttomia. Ylirehev� kasvusto on my�s altis etenkin hometaudeille.
Kevyill� kivenn�ismailla vuotuislannoitteeksi kev��ll� sopii esimerkiksi jonkin verran typpe� sis�lt�v� puutarhan yleislannos 2 ja raskaimmilla tai hyvin multavilla mailla voidaan k�ytt�� l�hes typet�nt� PK-lannosta tai muita vastaavia lannoitteita. Annostuksesksi riitt�� kourallinen rivimetrille.
Mansikka kehitt�� seuraavan vuoden kukka-aiheet jo edellisen� kes�n�. Siksi on v�ltt�m�t�nt�, ett� sill� on t�ss� kehitysvaiheessa riitt�v�sti ravinteita k�ytett�viss�. Mansikan ravinnetarpeesta kaksi kolmasosaa annetaankin heti sadonkorjun j�lkeen. T�llaisessa syyslannoituksessa ei koskaan anneta typpipitoista lannoitetta, koska ne lis��v�t vain r�nsyjen kasvua ja versomista. T�ysi kourallinen PK-lannoitettavrivimetrille on sopiva annostis.
Alkukes�ll�, raakileiden kehittymisen aikaan on t�rke��, ett� maassa on riitt�v�sti kosteutta. Jos sadetta ei silloin saada riitt�v�sti, on mansikkaa kasteltava. Kun kastellaan, niin silloin kastellaan. Vett� ei kannata ripotella v�h�n kerrallaan joka ilta, vaan mielumminl�pim�r�ksi kerran viikossa. Parasta on kastella illalla, jolloin haihtuminen on v�h�ist� ja mansikka saa vedest� suurimman hy�dyn. Jos kuivuus edelleen jatkuu, kastelua on jatkettava marjojen kypsyess�kin.
My�hemmin sadonkorjuun j�lkeen, mansikkamaata ei pid� en�� kastella, vaikka maa olisi hyvinkin kuiva. Silloin alkaa kukka-aiheiden kehittyminen seuraavaa satokautta varten, ja kuiva, aurinkoinen s�� on eduksi uusien kukka-aiheiden syntymiselle.
R�nsyr kannattaa lekata heti sadonkorjuun j�lkeen ennen kuin ne ovat ehtineet kunnolla juurtua mansikkapenkkien v�liin.
T�h�n kirjoitukseen aikaisemmin vastattu:
Vastaa kirjoitukseen:
Kirjoittanut: MPOL vastaa () Otsikko: Miten karkottaa r�k�ttirastaat |