Luokka Arkisto: Okategoriserade

Kuuluisia jämsäläisiä

Jämsänkoskella vuonna 1933 syntynyt Jukka Virtanen on legendaarinen suomalainen kulttuurivaikuttaja. Mittavan uransa aikana monessa mukana ollut Virtanen on toiminut muun muassa runoilijana, kirjailijana, ohjaajana, näyttelijänä, suomentajana, käsikirjoittajana, toimittajana, juontajana ja laulajana.

TV:n puolella Virtanen tunnetaan erityisesti Levyraati -ohjelman pitkäaikaisena juontajana. Myöhemmin hän juonsi myös Levyraadin sukulaisohjelmaa Runoraatia. Viimeisen näyttelijäroolinsa televisiossa Virtanen teki vuonna 2015 poliisisarjassa Roba.

Musiikin puolella Virtanen on tunnettu erityisesti sanoituksistaan, joita hän teki pääasiassa muille artisteille, vaikka levyttikin joitakin laulujaan myös itse. Hänen kynästään on lähtöisin noin 250 muiden artistien levyttämää sanoitusta. Vuonna 2008 Virtanen palkittiin näistä sanoitusurotöistään Juha Vainio -palkinnolla, joka onkin sellainen kunnianosoitus, jota ei ilman ansioita pysty hankkimaan edes https://www.kellfri.fi/ -osoitteesta. Virtasen mittava elämäntyö on palkittu myös Kultainen Venla -patsaalla, joka myönnettiin hänelle vuonna 2012.

Vuonna 2014 edesmenneellä laulaja Markku Laamasella voidaan sanoa olleen kaksi uraa. Kuusikymmentäluvun lopulta 1970-luvun puoliväliin asti hän julkaisi iskelmäsinglejä taiteilijanimellä Gulliver, saavuttamatta kuitenkaan mainittavaa menestystä. Syystä tai toisesta Gulliver jäi aikalaistensa, kuten Dannyn ja Kirkan varjoon.

Laamasen toinen tuleminen nähtiin vuonna 2009, jolloin hän osallistui Talent Suomi -kilpailuun. Hän sijoittui kilpailussa lopulta kolmanneksi, mikä johti levytyssopimuksen solmimiseen. Äänitykset käynnistettiinkin pikavauhtia, ja jo joulukuussa 2009 ilmestyi Laamasen debyyttialbumi (aiemmin hän oli julkaissut ainoastaan singlejä) Minun tieni. Minun tieni oli pääasiassa suomalaisista lainakappaleista koostuva albumi, jossa oli myös muutama varta vasten Laamaselle tehty kappale.

Laamanen menehtyi Alzheimerin tautiin 22. syyskuuta 2014.

Vuonna 2003 musiikkineuvoksen arvonimen saanut jämsäläinen säveltäjä ja sanoittaja Petter Ohls ei nimenä ole välttämättä aivan kaikille tuttu, mutta jotkut hänen lauluistaan eittämättä ovat. Tunnetuimpina esimerkkeinä Kolme yötä jouluun ja Hyvin hiljaa. Tämänkaltaisten lastenlaulujen lisäksi Ohls on säveltänyt myös kirkkomusiikkia, sotilasmusiikkia, viihdemusiikkia ja laulelmia. Ohls on myös johtanut monia kuoroja, sekä toiminut musiikin opettajana.

Aleksi ”Ali” Aaltonen oli toimittaja, joka teloitettiin kansalaissodan päätteeksi Hennalan vankileirillä. Aaltosen sotilasura sai alkunsa jo vuonna 1903, jolloin hän värväytyi Venäjän armeijaan. Seuraavana vuotena hän osallistui Venäjän joukoissa Venäjän ja Japanin sotaan, jonka päätyttyä hän osallistui myös sosialistien epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen. Vapauduttuaan venäläisestä vankilasta Aaltonen palasi Suomeen, jossa hän työskenteli toimittajana ja SDP:n puoluetoimitsijana. Sanomalehtijuttujen lisäksi Aaltoselta julkaistiin myös proosaa ja runoutta.

Koska Aaltosella oli jo aiempaa sotakokemusta sekä Venäjällä hankittu upseerikoulutus, valittiin hänet vuonna 1917 Työväen järjestyskaartin ylipäälliköksi. Näistä järjestyskaarteista muodostuivat myöhemmin sisällissodan aikaiset punakaartit.

Aaltonen ei missään vaiheessa nauttinut kovinkaan suuresta suosiosta punakaartin keskuudessa, sillä hän suhtautui alusta asti varsin pessimistisesti sen menestysmahdollisuuksiin. Asiaa ei auttanut myöskään Aaltosen viinanhuuruinen matka Venäjälle pyytämään bolsevikeilta aseapua. Aaltosen tilalle nimitettiinkin sodan loppuvaiheessa toimittaja Eero Haapalainen. Aaltonen puolestaan siirtyi Hämeen rintaman sodanjohtoon Tampereelle, jossa taistelut alkoivat kääntyä peruuttamattomasti punaisten kannalta tappiollisiksi.

Tampereelta Aaltonen pääsi vielä pakenemaan, mutta lopulta hän jäi saksalaisten sotilaiden käsiin Nastolassa. Aaltonen onnistui kuin onnistuikin pakenemaan vangitsijoiltaan, mutta ilo oli lyhytaikainen, sillä Hollolassa hän jäi jälleen vangiksi. Hollolasta hänet toimitettiin Lahteen Hennalan vankileirille, jossa hänet varsin pian teloitettiin.

Huonekaluhankinnat

Huonekalujen ostaminen toisten mielestä ihanaa ajanvietettä, mutta monille pakollinen paha esimerkiksi uuteen kotiin muuttaessa. Mikäli muutto suuntautuu Jämsän alueelle, voi osan tarpeellisista hankinnoista jättää vasta muuton jälkeiseen aikaan. Jämsän alueelta löytyy nimittäin useita huonekaluliikkeitä, joista on mahdollista hankkia esimerkiksi sohvat, sängyt, tuolit ja erilaiset säilytysratkaisut komeroista laatikoihin. Isoimpien kalusteiden hankinta onkin järkevää suorittaa vasta sitten, kun on tiedossa esimerkiksi asunnon ovien leveys. On ikävää maksaa kalliista sohvasta, joka ei loppujen lopuksi edes mahdu asuntoon sisään. Ennakointi onkin kaiken a ja o – myös huonekaluostoksilla. Ennen ostopäätöstä kannattaa istahtaa alas, kirjata ylös kaikki tarpeelliset tiedot ja miettiä realistisesti, mitä asuntoon ylipäätänsä tarvitaan. Ennakkoon on syytä selvittää esimerkiksi kalusteiden koko ja niille varattu tila. Huonekalujen paikkoja ja mittasuhteita voi mallata esimerkiksi pahvilaatikoilla, jotta saa paremman kuvan siitä, miltä huone näyttää, kun sinne on tuotu enemmän kalusteita. Netissä kivalta näyttävä sohva voikin todellisuudessa tehdä huoneesta paljon ahtaamman.

Parhaat vinkit huonekaluostoksille

Vinkkejä huonekaluostoksille ei tarvitse etsiä tätä kauempaa, sillä pitämällä muutaman asian mielessä, on ostosten teko helppoa. Verkkokaupoista ostamalla säästää kaupoissa kiertelyn ja jonottamisen vaivan, voi vertailla saman tuotteen hintoja useammassa eri kaupassa, pohtia kahden tuotteen eroja ja tehdä ostokset vaivattomasti kotisohvalta käsin. Miinuksia verkko-ostoksissa on se, että tuotteet saattavat olla todellisuudessa erilaisia kuin mitä tuotekuvaus lupaa. Värit voivat olla räikeämpiä tai haaleampia kuin kuvittelet, tai maton kuosi näyttää paljon levottomammalta kuin mitä hauskasti stailattu verkkokaupan kuva antaa ymmärtää. Myös huonekalujen paino voi tulla yllätyksenä. Jaksatko todellakin siirrellä yllättävän raskasta massiivipuista tuolia pöydän ääressä päivittäin? Kun tuotteita pääsee kokeilemaan konkreettisesti ennen ostopäätöksen tekoa, saa tuntumaa siihen, miten ne toimivat arkikäytössä. Käytännöllisyys ratkaisee lopulta todella paljon. Kaunista, mutta karkeasta kankaasta valmistettua nojatuolia ei halua käyttää kukaan, ja keittiöön ajateltu vaalea matto osoittautuu ensimmäisen spagetti bolognese -aterian jälkeen virheostokseksi. Varsinkin sellaiset huonekalut, joiden materiaalit ja muotoilu vaikuttavat mukavuuteesi, kannattaa koeistua tai -maata. Epämukava sohva tai selkäsärkyjä aiheuttava työtuoli on syytä jättää kauppaan empimättä, oli hinta tai ulkonäkö miten houkutteleva tahansa.

Uskalla revitellä, mutta hillitysti

Sohvat ja pöydät tuovat ilmettä tilaan. Samalla nämä kalusteet ovat usein huoneen keskipisteitä, joilla voi joko sitoa koko sisustuksen ilmeen yhteen tai rikkoa sitä hallitusti. Liian yhteneväinen sisustus näyttää helposti kliiniseltä ja antaa kolkon kuvan. Tasapainoisuus on hyvä tavoite: vaikka suurin osa huoneen esineistä noudattaisikin samaa tyylisuuntaa, voi kokonaisuutta rikkoa jollain mielenkiintoisella, poikkeavasta materiaalista tai väristä valmistetulla yksityiskohdalla. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Kova kivilattia saa pehmeyttä tyynyillä tai lampaan taljalla, sohvakaluston pyöreät muodot särmää teräväkulmaisella sohvapöydällä. Mittasuhteisiin kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota. Vaikka valtava laiskanlinna näyttäisikin upealta isossa olohuoneessa, pienessä yksiössä se vain tekee huoneesta entistäkin ahtaamman. Huonekalujen keskinäisiä mittasuhteita on myös hyvä katsoa sillä silmällä. Siro pöytä ja massiiviset tuolit näyttävät helposti hölmöltä yhdistelmältä, vaikka olisivatkin erikseen mainioita valintoja. Varsinkin kun ostetaan lisää kalusteita jo olemassa olevien joukkoon, kannattaa miettiä, palvelevatko uudet kalusteet tarpeitasi, vai miellyttävätkö ne silmää olematta kuitenkaan hyödyksi?