Luokka Arkisto: Okategoriserade

Jämsä on osoittautunut Keski-Suomen edullisimmaksi asumiskohteeksi

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen laatimassa vuoden 2019 vertailussa on käynyt ilmi, että Jämsä on Keski-Suomen edullisin asuinpaikka. Vertailu suoritettiin yhdeksän Keski-Suomen kunnan kiinteistön ylläpidon kustannuksilla. Vertailuun osallistuivat Jämsän lisäksi Jyväskylän keskusta, Vaajakoski, Laukaa, Muurame, Viitasaari, Saarijärvi ja Äänekoski. Jämsän ollessa Keski-Suomen edullisin asuinpaikka, osoittautui Laukaa taas vertailun kalleimmaksi asuinpaikaksi.

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen taustaa

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys on vuonna 1903 perustettu keskisuomalaisten taloyhtiöiden etujärjestö, joka on osa Suomen Kiinteistöliittoa. Suomen Kiinteistöliitto taas koostuu 23 alueellisesta yhdistyksestä yhdessä valtakunnallisen Suomen Vuokranantajat ry:n kanssa. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys on näistä jäsenistä viidenneksi suurin yhdistys, ja jäseninä toimii tälläkin hetkellä yli 1500 asunto- ja kiinteistö-osakeyhtiötä, sekä muita kiinteistön omistajia ympäri Keski-Suomea.

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenpalveluihin kuuluu muun muassa jäsenien neuvonta, viestitys sekä edunvalvonta. Kaikki Kiinteistöyhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä maksuttomat kiinteistöalan asiantuntijoiden tarjoamat jäsenpalvelut. Lisäksi yhdistys on vaikuttamassa muun muassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, sekä se valvoo jäsenien etuja niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Keski-Suomen kalleimmat ja edullisimmat asuinpaikat

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen tekemässä vertailussa vuodelta 2019 otettiin huomioon taloyhtiöiden kiinteistöverojen lisäksi veden, jätehuollon, sähkön ja kaukolämmön kustannukset, ja niitä verrattiin yhteensä yhdeksän eri alueen kustannuksiin. Vertailun tulokset olivat varsin mielenkiintoiset, sillä tulosten perusteella kalliimman ja edullisimman asuinpaikan välillä oli varsin huomattava ero. Laukaassa 60 neliön kerrostaloasunnossa asuvan henkilön kustannukset vuositasolla olivat jopa 500 euroa kalliimmat, kuin samankokoisessa asunnossa asuvan jämsäläisen yhteiskulut vuodessa.

Suurinta eroa eri asuinpaikkojen välillä selittää erityisesti kaukolämmön hinnan vaihtelut, sillä vertailussa kaukolämpö muodosti keskinmäärin jopa yli puolet koko vertailun kustannuksista. Esimerkiksi Jämsässä kaukolämpö oli vertailussa käytetyssä 60 neliön asunnossa jopa yli 400 euroa edullisempaa, kuin vertailun kalleimmalla asuinpaikalla eli Laukaassa.

Kiinteistöverojen, veden, kaukolämmön, sähkön ja jätehuollon kustannukset maksoivat vertailun paikkakuntalaisille keskimäärin 2,68 euroa kuukaudessa neliömetriä kohden, eli toisin sanoen 60 neliömetrin asunnossa tämän yhteissumma tekee vuodessa noin 2000 euroa. Jämsän asukkaille nämä kulut olivat neliömetriä kohden alle keskitason, eli noin 2,32 euroa kuukaudessa. Laukaassa taas samaiset kulut nousivat jopa kolmeen euroon kuukaudessa.

Seuraavaan listaan on koottu kaikki vertailun yhdeksän eri alueen kustannukset 60 neliön asunnossa, edullisimmasta kalleimpaan:

1. Jämsä, asuinkustannukset vuodessa 1672 euroa

2. Saarijärvi, asuinkustannukset vuodessa 1788 euroa

3. Äänekoski, asuinkustannukset vuodessa 1795 euroa

4. Viitasaari, asuinkustannukset vuodessa 1896 euroa

5. Muurame, asuinkustannukset vuodessa 1968 euroa

6. Jyväskylän keskusta, asuinkustannukset vuodessa 2002 euroa

7. Vaajakoski, asuinkustannukset vuodessa 2046 euroa

8. Keuruu, asuinkustannukset vuodessa 2052 euroa

9. Laukaa, asuinkustannukset vuodessa 2164 euroa

Miten omaan kulutukseen voi vaikuttaa?

Vaikka moniin kuluihin – kuten kiinteistöveron ja jätehuollon kustannuksiin – ei yksilöllisellä tasolla voi suuresti vaikuttaa, voi omassa kodissa tehdä useita pieniä ja suuria muutoksia, joiden avulla omia asumisen kustannuksia voi saada laskettua. Omakotitalossa on tärkeää tarkistaa, että kodin lämmöneristys ja ilmatiiviys ovat kunnossa. Siksi esimerkiksi kestävä ja ammattimaisesti asennettu kattopaneeli auttaa varmistamaan, ettei ylimääräistä lämpöä pääse karkaamaan kattorajasta. Tehokkaan lämmöneristyksen lisäksi ekologisempia lämmitysjärjestelmiä kannattaa harkita mahdollisuuksien ja budjetin mukaan. Myös pienet, sähköä ja vettä säästävät teot voivat auttaa laskemaan suuressa kotitaloudessa vuotuisia juoksevia kuluja jopa sadoilla euroilla.

Jämsän historia ja nykypäivä

Suomessa on vuonna 2019 yhteensä 311 kuntaa, joista reilulla sadalla on kaupunki-nimitys käytössä. Suomen pienin kunta löytyy yllättäen Ahvenanmaalta: Sottungan kunnassa asuu vain reilu 90 asukasta. Suomi-neidon rajojen sisäpuolella pienin kunta on Luhanka, joka asukasluku on reilu 700 asukasta. Ei varmastikaan tule yllätyksenä, että Suomen isoin kunta on pääkaupunki Helsinki, jota Espoo ja Vantaa seuraavat vahvasti. Tässä artikkelissa esittelyssä oleva suomalainen kunta Jämsä asettuu hieman keskiviivaa pienemmäksi kunnaksi reilulla 20 000 asukkaallaan.

Jämsän kunnan synty ja historia

Jämsä kuuluu Keski-Suomen maakuntaa, ja on alueella uniikki siltä osin, että maakunnassa ei ole muita keskiaikaisia pitäjiä. Ensimmäisen vuotensa Jämsän kaupunki sai virallisesti perustamisvuonnaan 1866. Jämsän kaupunki sijaitsee aivan Pirkanmaan rajalla, ja osa sen alueista liitettiinkin 2000-luvun puolella Pirkanmaahan samalla kun osa jäi edelleen Jämsän kaupunkiin.

Jämsän alueella on yksi Suomen tunnetuimmista vesistöistä nimeltä Päijänne. Se on muotoutunut pikkuhiljaa nykyiseen muotoonsa ja korkeuteensa samalla, kun jää vetäytyi pois Jämsän alueelta jääkauden jälkeen. Jämsän alueelta on löydetty paljon historiallisia asumuksia, niin jääkaudelta kuin rautakaudeltakin. 900-luvulta alkaen Jämsän alueella on ollut jatkuvasti asutusta. Ensimmäinen kirjallinen maininta asiakirjoissa Jämsästä on tehty vuonna 1442 liittyen Jämsän pitäjän asioihin.

1800-luvulla Jämsässä asui runsaasti venäläisiä sotilaita, jotka värittivät omalla tavallaan alueen historiaa. 1800-luvulla Jämsään perustettiin ensimmäinen kansakoulu, kuten myös teollisuutta sellutehtaan voimin. 1900-luvulla Jämsä on vahvistanut paikkaansa Keski-Suomen kuntana ja Himoksen läheisyys on kasvattanut turismia Jämsässä.

Jämsän kunta 2010-luvulla

Jämsä houkuttaa matkailijoita ja sitouttaa asukkaitaan erityisesti kauniin ja houkuttelevan luonnon avulla. Jos haluaisit perustaa yrityksen kauniiseen Jämsään, tarkista ensin yrityslainat joita voit saada ja jatka sen jälkeen yrityksen perustamisen suunnittelua.

Erityisiä vierailukohteita Jämsässä ovat Päijänne ja sen alue sekä Himos. Himos on yksi Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista ja houkuttaa Jämsän alueelle erityisesti talvisin paljon matkailijoita, niin läheltä kuin kaukaa. Jämsä tarjoaa tekemistä myös kesäkaudella erilaisten tapahtumien ja kukkivan luonnon kera. Jämsässä matkailun helmenä toimii ympäri vuoden ehdottomasti sen luonto. Talvisin luonnosta voi nauttia Himoksen rinteiden lisäksi esimerkiksi hauskan huskyvaljakon kyydissä tai moottorikelkkasafarilla. Himoksella hiihtämisen ja laskettelun lisäksi voit harrastaa Jämsässä muita talvisia lajeja, kuten pilkkimistä, hauskaa lumikenkäilyä tai vaikka avantouintia.

Erityisen hyvä tapa tutustua Jämsän kuntaan sen nykytilassa on vuokramökin vuokraaminen esimerkiksi Lomarenkaalta. Monet Jämsän vuokramökit sijaitsevat Päijänteen rannalla tai Himoksen läheisyydessä, joten voit valita sesonkiin sopivan majoituksen Jämsästä helposti. Kesälomalla Jämsän alueella oleva Päijänne tarjoaa upeita hetkiä järven rannalla saunoen, uiden ja soutaen. Myös kalastajat viihtyvät Päijänteellä. Talvisin Himos laskettelukeskuksineen tarjoaa paljon tekemistä talvilomalla.

Jämsän alueella sijaitsee myös Isojärven kansallispuisto, joka tarjoaa luontoretkeilijälle rauhaa ja tilaisuuden tutustua Jämsän kauniisiin maisemiin. Jämsän Isojärven kansallispuisto on suosittu retkikohde.

Jämsässä on tunnetusti erittäin elinvoimainen käsityökulttuuri, ja erityisesti huopatuotteet ovat Jämsässä tunnettuja. Huopatehtaan kyljestä voit ostaa itsellesi sopivia huopatuotteita – osta itsellesi esimerkiksi aidot, kotimaiset huopikkaat! Jämsässä on käsitöihin keskittyvän kulttuurin lisäksi myös muuta tekemistä taiteen ystäville, sillä Jämsästä löytyy erilaisia näyttelyitä, konsertteja, teatteriesityksiä sekä museoita.

Kuuluisia jämsäläisiä

Jämsänkoskella vuonna 1933 syntynyt Jukka Virtanen on legendaarinen suomalainen kulttuurivaikuttaja. Mittavan uransa aikana monessa mukana ollut Virtanen on toiminut muun muassa runoilijana, kirjailijana, ohjaajana, näyttelijänä, suomentajana, käsikirjoittajana, toimittajana, juontajana ja laulajana.

TV:n puolella Virtanen tunnetaan erityisesti Levyraati -ohjelman pitkäaikaisena juontajana. Myöhemmin hän juonsi myös Levyraadin sukulaisohjelmaa Runoraatia. Viimeisen näyttelijäroolinsa televisiossa Virtanen teki vuonna 2015 poliisisarjassa Roba.

Musiikin puolella Virtanen on tunnettu erityisesti sanoituksistaan, joita hän teki pääasiassa muille artisteille, vaikka levyttikin joitakin laulujaan myös itse. Hänen kynästään on lähtöisin noin 250 muiden artistien levyttämää sanoitusta. Vuonna 2008 Virtanen palkittiin näistä sanoitusurotöistään Juha Vainio -palkinnolla, joka onkin sellainen kunnianosoitus, jota ei ilman ansioita pysty hankkimaan edes https://www.kellfri.fi/ -osoitteesta. Virtasen mittava elämäntyö on palkittu myös Kultainen Venla -patsaalla, joka myönnettiin hänelle vuonna 2012.

Vuonna 2014 edesmenneellä laulaja Markku Laamasella voidaan sanoa olleen kaksi uraa. Kuusikymmentäluvun lopulta 1970-luvun puoliväliin asti hän julkaisi iskelmäsinglejä taiteilijanimellä Gulliver, saavuttamatta kuitenkaan mainittavaa menestystä. Syystä tai toisesta Gulliver jäi aikalaistensa, kuten Dannyn ja Kirkan varjoon.

Laamasen toinen tuleminen nähtiin vuonna 2009, jolloin hän osallistui Talent Suomi -kilpailuun. Hän sijoittui kilpailussa lopulta kolmanneksi, mikä johti levytyssopimuksen solmimiseen. Äänitykset käynnistettiinkin pikavauhtia, ja jo joulukuussa 2009 ilmestyi Laamasen debyyttialbumi (aiemmin hän oli julkaissut ainoastaan singlejä) Minun tieni. Minun tieni oli pääasiassa suomalaisista lainakappaleista koostuva albumi, jossa oli myös muutama varta vasten Laamaselle tehty kappale.

Laamanen menehtyi Alzheimerin tautiin 22. syyskuuta 2014.

Vuonna 2003 musiikkineuvoksen arvonimen saanut jämsäläinen säveltäjä ja sanoittaja Petter Ohls ei nimenä ole välttämättä aivan kaikille tuttu, mutta jotkut hänen lauluistaan eittämättä ovat. Tunnetuimpina esimerkkeinä Kolme yötä jouluun ja Hyvin hiljaa. Tämänkaltaisten lastenlaulujen lisäksi Ohls on säveltänyt myös kirkkomusiikkia, sotilasmusiikkia, viihdemusiikkia ja laulelmia. Ohls on myös johtanut monia kuoroja, sekä toiminut musiikin opettajana.

Aleksi ”Ali” Aaltonen oli toimittaja, joka teloitettiin kansalaissodan päätteeksi Hennalan vankileirillä. Aaltosen sotilasura sai alkunsa jo vuonna 1903, jolloin hän värväytyi Venäjän armeijaan. Seuraavana vuotena hän osallistui Venäjän joukoissa Venäjän ja Japanin sotaan, jonka päätyttyä hän osallistui myös sosialistien epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen. Vapauduttuaan venäläisestä vankilasta Aaltonen palasi Suomeen, jossa hän työskenteli toimittajana ja SDP:n puoluetoimitsijana. Sanomalehtijuttujen lisäksi Aaltoselta julkaistiin myös proosaa ja runoutta.

Koska Aaltosella oli jo aiempaa sotakokemusta sekä Venäjällä hankittu upseerikoulutus, valittiin hänet vuonna 1917 Työväen järjestyskaartin ylipäälliköksi. Näistä järjestyskaarteista muodostuivat myöhemmin sisällissodan aikaiset punakaartit.

Aaltonen ei missään vaiheessa nauttinut kovinkaan suuresta suosiosta punakaartin keskuudessa, sillä hän suhtautui alusta asti varsin pessimistisesti sen menestysmahdollisuuksiin. Asiaa ei auttanut myöskään Aaltosen viinanhuuruinen matka Venäjälle pyytämään bolsevikeilta aseapua. Aaltosen tilalle nimitettiinkin sodan loppuvaiheessa toimittaja Eero Haapalainen. Aaltonen puolestaan siirtyi Hämeen rintaman sodanjohtoon Tampereelle, jossa taistelut alkoivat kääntyä peruuttamattomasti punaisten kannalta tappiollisiksi.

Tampereelta Aaltonen pääsi vielä pakenemaan, mutta lopulta hän jäi saksalaisten sotilaiden käsiin Nastolassa. Aaltonen onnistui kuin onnistuikin pakenemaan vangitsijoiltaan, mutta ilo oli lyhytaikainen, sillä Hollolassa hän jäi jälleen vangiksi. Hollolasta hänet toimitettiin Lahteen Hennalan vankileirille, jossa hänet varsin pian teloitettiin.

Huonekaluhankinnat

Huonekalujen ostaminen toisten mielestä ihanaa ajanvietettä, mutta monille pakollinen paha esimerkiksi uuteen kotiin muuttaessa. Mikäli muutto suuntautuu Jämsän alueelle, voi osan tarpeellisista hankinnoista jättää vasta muuton jälkeiseen aikaan. Jämsän alueelta löytyy nimittäin useita huonekaluliikkeitä, joista on mahdollista hankkia esimerkiksi sohvat, sängyt, tuolit ja erilaiset säilytysratkaisut komeroista laatikoihin. Isoimpien kalusteiden hankinta onkin järkevää suorittaa vasta sitten, kun on tiedossa esimerkiksi asunnon ovien leveys. On ikävää maksaa kalliista sohvasta, joka ei loppujen lopuksi edes mahdu asuntoon sisään. Ennakointi onkin kaiken a ja o – myös huonekaluostoksilla. Ennen ostopäätöstä kannattaa istahtaa alas, kirjata ylös kaikki tarpeelliset tiedot ja miettiä realistisesti, mitä asuntoon ylipäätänsä tarvitaan. Ennakkoon on syytä selvittää esimerkiksi kalusteiden koko ja niille varattu tila. Huonekalujen paikkoja ja mittasuhteita voi mallata esimerkiksi pahvilaatikoilla, jotta saa paremman kuvan siitä, miltä huone näyttää, kun sinne on tuotu enemmän kalusteita. Netissä kivalta näyttävä sohva voikin todellisuudessa tehdä huoneesta paljon ahtaamman.

Parhaat vinkit huonekaluostoksille

Vinkkejä huonekaluostoksille ei tarvitse etsiä tätä kauempaa, sillä pitämällä muutaman asian mielessä, on ostosten teko helppoa. Verkkokaupoista ostamalla säästää kaupoissa kiertelyn ja jonottamisen vaivan, voi vertailla saman tuotteen hintoja useammassa eri kaupassa, pohtia kahden tuotteen eroja ja tehdä ostokset vaivattomasti kotisohvalta käsin. Miinuksia verkko-ostoksissa on se, että tuotteet saattavat olla todellisuudessa erilaisia kuin mitä tuotekuvaus lupaa. Värit voivat olla räikeämpiä tai haaleampia kuin kuvittelet, tai maton kuosi näyttää paljon levottomammalta kuin mitä hauskasti stailattu verkkokaupan kuva antaa ymmärtää. Myös huonekalujen paino voi tulla yllätyksenä. Jaksatko todellakin siirrellä yllättävän raskasta massiivipuista tuolia pöydän ääressä päivittäin? Kun tuotteita pääsee kokeilemaan konkreettisesti ennen ostopäätöksen tekoa, saa tuntumaa siihen, miten ne toimivat arkikäytössä. Käytännöllisyys ratkaisee lopulta todella paljon. Kaunista, mutta karkeasta kankaasta valmistettua nojatuolia ei halua käyttää kukaan, ja keittiöön ajateltu vaalea matto osoittautuu ensimmäisen spagetti bolognese -aterian jälkeen virheostokseksi. Varsinkin sellaiset huonekalut, joiden materiaalit ja muotoilu vaikuttavat mukavuuteesi, kannattaa koeistua tai -maata. Epämukava sohva tai selkäsärkyjä aiheuttava työtuoli on syytä jättää kauppaan empimättä, oli hinta tai ulkonäkö miten houkutteleva tahansa.

Uskalla revitellä, mutta hillitysti

Sohvat ja pöydät tuovat ilmettä tilaan. Samalla nämä kalusteet ovat usein huoneen keskipisteitä, joilla voi joko sitoa koko sisustuksen ilmeen yhteen tai rikkoa sitä hallitusti. Liian yhteneväinen sisustus näyttää helposti kliiniseltä ja antaa kolkon kuvan. Tasapainoisuus on hyvä tavoite: vaikka suurin osa huoneen esineistä noudattaisikin samaa tyylisuuntaa, voi kokonaisuutta rikkoa jollain mielenkiintoisella, poikkeavasta materiaalista tai väristä valmistetulla yksityiskohdalla. Vastakohdat täydentävät toisiaan. Kova kivilattia saa pehmeyttä tyynyillä tai lampaan taljalla, sohvakaluston pyöreät muodot särmää teräväkulmaisella sohvapöydällä. Mittasuhteisiin kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota. Vaikka valtava laiskanlinna näyttäisikin upealta isossa olohuoneessa, pienessä yksiössä se vain tekee huoneesta entistäkin ahtaamman. Huonekalujen keskinäisiä mittasuhteita on myös hyvä katsoa sillä silmällä. Siro pöytä ja massiiviset tuolit näyttävät helposti hölmöltä yhdistelmältä, vaikka olisivatkin erikseen mainioita valintoja. Varsinkin kun ostetaan lisää kalusteita jo olemassa olevien joukkoon, kannattaa miettiä, palvelevatko uudet kalusteet tarpeitasi, vai miellyttävätkö ne silmää olematta kuitenkaan hyödyksi?